Tie pohjoiseen-leffa synnytti kiertueen!

Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin kynäilemä Tuomittuna kulkemaan on jo muutaman viikon soinut radioaalloilla. Laulu on poiminta  elokuun lopussa ensi-iltansa saavasta Mika Kaurismäen elokuvasta Tie Pohjoiseen ja sen laulavat leffan pääosanesittäjät Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann.
Tuure Kilpeläinen poppoineen vastaa elokuvan musiikista, jota yhtye on tehnyt keikkailun ja oman albumin teon ohessa.
Elokuvan tultua teattereihin, koko kansan rakastama porukka, Kilpeläinen, Loiri ja Edelmann lähtevät yhteiskiertueelle, josta on helppo povata kassamenestystä.
Pohjoisessa ennen syksyä Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani esiintyy Kemin Satama Open Airissä 3. elokuuta.

P Ä I V Ä N  S A N A!

”Hienon, bluesjuhlan oli Kalotin väki järjestänyt. Komee lava, hieno valaistus ja rautaista osaamista tekniikassa. 
Ruotsibändi (67 Purple Fishes) veti ylipitkän setin, jopa puuduttavaa jamrockia. Honey B & the T-bonesilta asia keikka. Illan toinen kesäpörriäinen Aijan lisäksi, oli Joanne Shaw Taylor. Olipa kova mimmi vetämään powerbluesia ja oiva komppi taustalla.”
Näin kommentoi Kalottjazzin Haaparannan Blues Nightin antia  bluesin purema, muusikko & festivaalipromoottori Tuomas Laajoki. Hän muutti seitsemän vuotta sitten Kokkolasta Kemiin nuoriso-ohjaajaksi ja sen jälkeen asiantuntevaa juurihoitoa on ollut kaupungissa saatavilla kiitettävästi. 
Yhteistyö paikallisen musiikkimiehen Antti Pasasen kanssa on kantanut hedelmää ja samanhenkiset on koottu yhteen RyMyn eli Kemin Rytmimusiikin Ystävät- yhdistyksen suojaan. 
On syntynyt Pakkasukko Blues & Jazzia, Kesäkissa Bluesia, Venetsialaista baarifestivaalia ja paljon muuta. Hatunnoston arvoinen juttu, sillä toimiminen musiikin marginaalissa ei ole mikään kultakaivos, vaan enempi sydämen asia.

Mokaileva viisuvoittaja lämppäröi Raj-Raj Bandiä Kiirunassa!

 Tornionlaakson kesän suurin yleisötapahtuma Kirunafestivalen on täydessä käynnissä. Tänään lauantaina se huipentuu Europen keikkaan, mutta sitä ennen kuullaan muun muassa Euroviisuvoittaja Loreenia, joka lämmittää lavan, maan mainiolle Raj-Raj Bandille, jonka neljännen albumin, Pajalan Pojat, ensimmäiset kappaleet tulivat myyntiin eilen. 

 Vai lämmittääkö? Kiirunassa kasvanut ja juuriltaan kassalainen Aftonbladetin toimittaja Markus Larsson epäilee jutussaan, että Loren huutaa HALLÅ KIRUNA! sijaan HALLÅ GÄLLIVARE!

 Nimittäin Loreenin kiertuepremiäärissä 10 000 buuasi hänelle Karlskogassa, kun hän sekoitti kaupungit ja tervehti Karlskronaa. Muutenkin kaunotar mokaili viimeisen päälle, hermoili ja välispiikit olivat mitä sattuu. Keikan kesto jäikin 28 minuuttiin ja Markuksen mukaan parasta Loreenissa eka keikalla oli Euphoria, joka meni tyylipuhtaasti.

Kalottens bästa rootsskribent Rolf Nilsén såg Chuck Berry 1970!

" Jag var 16 år och jag var där. Jag är helt och 100 procentigt säker på att Chuck Berry spelade i Norrbotten midsommarafton 1970. 
Bra var det i alla fall, ett jävla tryck (både hos Chuck och publiken!) och att det handlade om svenska musiker (eller om några han hade raggat ihop på flygplatser på vägen hit är jag också tämligen säker på - liksom att detta var enda spelningen i Norrbotten (han körde själv hyrbil från Kallax Airport i Luleå)
Betydligt senare spelade han ju i Luleå, på 1980-talet, då med pianisten Johnnie Johnson." (Roffe Nilsén, Norrbottens Kuriren)

Varmat viihdyttäjät Kesäkissa Bluesissa! 
Neljännen Kesäkissa Blues- tapahtuman  pääesintyjinä ovat Kemin Puistopaviljongilla  21.heinäkuuta Suomibluesin kuningatar Erja Lyytinen ja amerikkalainen kitaran kultasormi Bob Brozman.

Erja Lyytinen, on maailmalla tällä hetkellä tunnetuin suomalainen bluesartisti. Hänen lukuisat kiertueet ympäri Eurooppaa ja Pohjoismaita, ovat vakiinnuttaneet hänelle vankan aseman musiikin ystävien piireissä.
Erja kiertää jatkuvasti oman bändinsä kanssa, jossa soittavat kitaristi Davide Floreno, basisti Roger Inniss ja rumpali Miri Miettinen. 
Alkuvuodesta häneltä julkaistiin Ylläs Jazz & Bluesissa uran ensimmäinen live DVD/CD Songs From The Road, joka on taltioitu Helsingin Savoy-teatterissa.Se ilmestyi Ruf Records-levymerkillä osana samannimistä sarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Jeff Healeyn ja Luther Allisonin dvd-levyt. 

Kitaristi-laulaja Bob Brozman on aina kokemisen, näkemisen ja kuulemisen arvoinen.Brozman liu`utti Lapin Kultaa (R.I.P.) kitaransa kielillä ensi kertaa pohjoisessa Rovaniemen Roots`N River Bluesissa vuonna 1996, jonka jälkeen hän on ollut toivottu vieras myös täällä. Vaikka hän onkin ensisijassa bluesin taitaja, ei hänen soittonsa ole suruista tehty, sillä tämän maailmanmatkaajan show tarjoaa kuulijoille pirteän miksauksen maailman eri kolkkien roots-meiningistä. 
Bobin keikkaa Kesäkissa Bluesissa, ei kannata jättää väliin. Tulee nimittäin olemaan ainutlaatuinen elämys..
Tapahtumassa on myös tarjolla parasta lappilaista juurimusaa. Lauteilla nähdään nimittäin äskettäin mainion esikoislevynsä Inner Blues julkaissut kitaristi Slim Butler alias Jarmo Puhakka Slim Cuts-bändinsä kanssa ja rokahtavampi Queen Bee & the Bluetails.

CHUCK BERRY KAHVITTELI SUOMESSA 1970 !

TOTTA,( EI TARUA!) Rokkikunkku Chuck Berry kertoi Yle Teeman maanantaisessa Ruisrock 40 vuotta-dokkarissa, ettei hänen Turun keikka 1976 ollut hänen ensimmäinen Suomi-visiitti.


Hän esiintyi juhannusaattona 1970 Ruotsin Övertorneålla ja piipahti siitä kertomansa mukaan  kolmen kilometrin päässä Suomen puolella. 

Tuo matka on suunnilleen Aavasaksan tulliin, ja tien toisella puolen sijaitsi tuolloin myös Hotelli Aavasaksa, joka myöhemmin myös Rajahovina tunnetaan.

Se on ainoa mahdollinen paikka, jossa Chuck Berry  on vieraillut. 


Dokkarissa Berry pyörittelee tarkempaa paikkaa kielen päällä, mutta se jää yritykseksi. 

Heitän tutuille eemeilejä ja kaivelen arkistoja. Ruotsista saan tietoa, että Norrbottenin ainoan keikan lisäksi Berry veti juhannuksena 20 minuutin setin etelän Mantorpin festivaaleilla, jonne odotettiin 50 000 ihmistä ja tuli 3000. Sama määrä oli myös Mataringissä. Luonnollisesti hän liikkui helikopterilla.

Suomen vastauksissa arvellaan, että Berry on käynyt Aavasaksan laella ja Ylitornion kylällä Helenan Kievarissa.

Molemmat ovat epätodennäköisiä. Ylitorniolle on matkaa kymmenkunta kilometriä, samoin Aavasaksan laelle ja silloin oli juhannusaatto ja  Aurinkovaaralla kapuamassa ennätykselliset 15 000 ihmistä  ja tuskinpa Berry seurueineen halusi autojonon jatkeeksi.

Ruotsista sain tiedon, että Norrbottenin ainoan keikan lisäksi Berry veti juhannuksena 20 minuutin setin Etelä-Ruotsissa Mantorpin festivaaleilla, jonne odotettiin 50 000 ihmistä ja tuli 3000. Sama määrä oli myös Mataringissä eli Berry ei ollut järin suuressa suosiossa.

Vuonna 1970 kymmenen kilometrin säteellä oli kolme isoa juhannusjuhlaa. Ruotsin puolella Mataringin lisäksi
tietenkin Luppiovaara, jonka vetonaula oli Tapio Rautavaara. Lisäksi oli pikkusen kauempana Brännaberget Överkalixissa ja Pajalan lähellä sijaitseva Tärendöholmen, jonka esiintyjälista vuonna oli todella näyttävä: Sylvia Vredhammar, Tommy Körberg, Agneta Fältskog, Svenne & Charlotta, Björn & Benny eli melkein koko tuleva Abba oli paikalla. 

Suomen puolella Aavasaksalla juhannuksena 1970 vihittiin näköalatorni ja musiikillisena vetonaulana oli oman kylän poika Markus, jolta oli sinä vuonna ilmestynyt sinkku Jos vielä oot vapaa/ Vain kotka lentää aurinkoon, jonka molemmat puolet olivat nousseet Suomen listaykkösiksi.

 ” Aavasaksan tullissa oli koko juhannuksen ajan vilkasta. Useita tuhansia autoja ylitti rajan aattoiltana ja juhannusaamuna. Liikenne Aavasaksalle sujui hyvin, vaikka yli 2000 autoa oli paikoitettuna eri puolille Aavasaksan vaaraa, sekä sinne johtavan tien molemmin puolin.” (Kaleva)

Twinkkareille jättimäinen bileteltta!

Tornion vuoden odotetuin tapahtuma Twin City Festivals 18.-21. heinäkuuta kerää taas yhteen niin kaupunkilaiset, kesälomalaiset kuin kauempaakin tulevat.
Viidettä kertaa järjestettävä kaupunkifestivaali on liikkeellä reseptillä: Nautitaan kerran kesässä ja hyvässä seurassa.
Neljän päivän aikana on tarjolla jokaiselle jotakin, musiikkia joka lähtöön. Perinteiseen tapaan soitto soi kolmelta ulkolavalta ja myös Umpitunnelissa ja kaupunginhotellissa tapahtuu, mutta tämän kesän uutuus on jättimäinen teltta”kaikkine herkkuineen.”
- Tilaa on tuhannelle hengelle. Vaikka sataisi vanhoja mummoja taivaalta, ei olla enää sään armoilla.
- Teltassa bailataan aamuun asti, etupäässä dj-vetoisella ohjelmalla, mutta esimerkiksi torstain  Jukka Pojan keikka ja seitsemän miehen Stand Up Finlandia show vedetään teltan stagelta,  festivaalijärjestäjä Reijo Angeria kertoo. 
Kaksikerroksisen jättiteltan strategiset mitat ovat; kokonaispinta-ala 1500 m² ja ulkomitat; leveys 20m ja pituus 50 m. Teltassa on iso baarialue ja lattia, jossa useita eri tasoja, jotka mahdollistavat hyvän näkyvyyden lavalle.
- Suomessa teltta ei ole ollut vielä missään koskaan käytössä, vasta kesäkuussa Espoossa ja sitten meillä Twinkkareissa, Angeria sanoo ja lupaa teltan uumeniin monenmoista yllätystä festivaalien aikaan.
Ennakkolippuja torstai-illan 19.7. tapahtumaan myydään Tornion Kaupunginhotellissa, ravintola Umpitunnelissa sekä ravintola Pikku Berliinissä.
Lisätietoja: www.twincityfestivals.com

Tyrmäävä Baskery Meänfestivaaleilla!
Janne Schafferilta jokaiselle jotakin!

Mulle sopii jatkossakin. Kun ennen vanhaan noustiin Aavasaksan laelle ihastelemaan keskiyön aurinkoa, nyt pienen pajalalaiskylän Erkheikin törmälle.
Kun aurinko paistoi täydeltä terältä ja Meänfestivaali-lavalla melskasivat Bondessonin sisarukset Stella, Sunniva ja Greta eli Baskery, niin mikäpä oli ihmisen ollessa.
Meänfestivaali  on  pieni, kotikutoinen ja maanläheinen tapahtuma. Kymmenessä vuodessa se on säilyttänyt ominaisleimansa. Vaikka artistien tunnettavuus kasvaa koko ajan, yleisömäärä on pysynyt muutamassa sadassa. Mutta joskushan tämäkin helmi löydetään kuten kävi Pyhä Unpluggedin ja silloin on jo ikävän ahdasta. 

Stella

Baskeryn show tyrmäsi allekirjoittaneen totaalisesti. Yhtyeen energialataus livenä on aivan toista maata kuin sen albumeilla Fall Among Thieves ja Friends. Soitto oli suoraviivaisempaa tykitystä, mutta sitä maustettiin sopivasti heleillä lauluharmonioilla, ja kokonaisuus toimi.

Sunniva

Yhtye käyttää musiikistaan osuvasti nimitystä banjopunk. Livenä ensimmäisenä soitosta tulivat mieleen Fat Possum-tyylinen räyhäblues, Tuomari Nurmion peltikitarallaan rämisyttämä rockabillyklassikko Train, train, train ja kantrahtavissa laulustemmoissa Dixie Chicks, joten sekoitus on todella koukuttava.

Greta

Kun pystybasisti Stella kuulutti, että olemme Tukholmasta ja pikkasen Tornionlaaksosta(äiti Haaparannalta & isä Kalixista) ja laulaja-kitaristi Sunniva hehkutti One horse down-biisissä: ”I don`t want to bed with a man from town..” , muutkin olivat villinä kuin Pajalan poikamiehet. Tanssikansa pogosi ja osa lakosi tyttöjen eessä, kuin niittovalmis heinä.
Selvästi päävastuu, Baskeryssä on Bondessonin sisarista vanhimmalla Gretalla. Hän on perinyt isänsä Sven-Åken,  One Man Band-kaluston. Paljaat jalat tömisyttivät rumpukalvoja, käsi vispasi banjon kielillä ja suu puhalsi huuliharppuun. Hän sai aikaan mielettömän draivin. Miten hän tuon kaiken teki ja yhtä aikaa. Ei voinut kuin ihailla suu moilasena Gretan työskentelyä. Hän veti samalla intenssiteetillä tunnin shown, kun metallibändien rumpalit haukkovat henkeä jo puolen tunnin setin jälkeen!
Horse down-biisin lisäksi kappaleista jäivät erityisesti mieleen mantramainen If you kill me, hitinpoikanen Mortal, zztop-riffillä leikkivä Here to pay my dues ja tietysti keikan päättänyt kesän ylistys Carl Michael Bellmannin laulukirjasta.

Baskeryn ”lämppärinä” toimineen superkitaristi Janne Schafferin ongelmana tuntui olevan monenkirjava vuosikymmenten tekeminen. Oman elämän potpuri ei ole välttämättä paras ratkaisu. Sitä odotettua ”Ruotsin Jukka Tolosta” kuultiin vain parin biisin verran. Norrland-tyyppiset progemaalailut sulautuivat Erkheikkiä ympäröivään maalaismaisemaan kuin nakutettuna, mutta Jannen ja ammattilaisbändin setti painottui juhannuksen party-meininkiin. Abba-kimara ja Ted Gärdestadin Satellit-tyylisten poppibiisien viljely ja taitava, mutta persoonaton solisti Johan Boding eivät ainakaan minua puhutelleet. 
Pieni valonpilkahdus tuli vasta, kun Janne puki päällensä Seepra-takkinsa. Kuultiin pari biisiä Min piraja maja ja Jag vill bo i en svamp hänen Electric Banana Band-kaudeltaan. Monet rajalla asuneet muistavat laulut tv-ohjelmista, joissa Janne oli mukana pitkän hauskan miehen Lasse ”Trazan” Åbergin kanssa. Vaikka kappaleet tehtiin lapsille, musiikki puhutteli aikuisiakin. 
Erkheikissäkin, varsinkin jälkimmäisessä Jag vill bo i en svamp-rallissa oli sellaista funkimua, jota olisi halunnut kuulla enemmän. Mutta ei makeaa mahan täydeltä ja kaikille tasapuolisesti. Näin varmaan Janne Schaffer ajatteli.
Muita Meänfestivaalin pääkonsertin esiintyjiä: The Boppers, The Meänland, Evighetens Orkester ja Sherlock Brothers.

P Ä I V Ä N  S A N A!

"Aivan helvetin hyvä!!!!! Tämähän on aivan todella kovan kuuloista. Ovatko he vierailleet Suomessa? Tiedätkö kuka on agentti? Pitäis` hoitaa Pori Jazziin ensi vuonna..."
Näin innostuu suomalaisen bluesin kummisetä, toimittaja & kitaristi Esa Kuloniemi Baskerystä, kun lähetän hänelle alla olevan livenäytteen kuultavaksi,  eilisen mahtavan Bondessonin sisarusten  Meänfestivaali-keikan jälkeen. 
Baskery on saanut jo monet alan miehet pauloihinsa muun muassa MOJOn Colin Irwinin ja Soundiin ja Blues Newsiin kirjoittaneen Waldemar Walleniuksen. 
Ensi perjantaina 29.6. Kalottjazzien suositussa bluesillassa Haaparannalla soittava kitarameedio Esa Kuloniemi muistelee, että hän on esiintynyt muutama vuosikymmen sitten Honey B & T-bonesinsa kanssa Kukkolaforsenin Sikfesteillä, tyttöjen isän Sven-Åke Bondessonin kanssa, jolla oli tuolloin One Man Band.

P ä i v ä n  B i i s i!

Esa Eloranta- Isä oppi lentämään [Kuuntele]
" Ensimmäinen kitarani oli isän Espanola, akustinen. Ensimmäisen sähkökitarani, Arian, ostin kemiläisestä musiikkiliikkeestä. Asiantuntija-apuna oli mukana Jari "Heinä" Nieminen, jonka isä oli minun isäni armeijakaveri." (Esa)

Mira Sunnarilta ja Matti Hyvöseltä sinkut!

Kaksi ansioitunutta lappilaislaulajaa Mira Sunnari ja Matti Hyvönen ovat julkaisseet radiosoittoon sinkut. 
Mira  tekee ensimmäistä albumiaan Kime Klementtisen Greatsounds-studiossa. Ensimmäinen makupala levyltä on Miran itse tekemä Laulu.
Alun herkkä hempeily pianon kanssa antaa odottaa Laura Voutilais-tyyppistä perusiskelmää. Kuitenkin kovana metallidiggarina tunnettu ilopilleri yllättää. Kappale lyö kuin sata salaamaa. Ääni täynnä tunteen paloa ja taustalla rankat heavykitaravyörytykset kuulostavat juuri Miralta itseltään, joten pitkäsoittoa odottaa mielenkiinnolla.
Tangojuuristaan huolimatta, Mira on myös rock ja powermeininki sopii hänelle huomattavasti paremmin kuin jollekin Heidi Kyrölle, sen osoitti viime vuonna jo, varsin onnistunut liikku eli  laulaminen heavybändin solistina.
Laulu on tulossa digimyyntiin, mutta sen voi myös kuunnella täältä: http://www.mirasunnari.fi/kuuntele.php

Viime vuonna 50-vuotistaiteilijajuhlaa viettäneen rovaniemeläislähtöisen Matti  Hyvösen laulu on lattari Tunteet on tulleet piilosta pois, joka on Kari Kuuvan kynästä. Muutama vuosi sitten hän julkaisi albumillisen latinalaismusiikin helmiä, joten genre on monipuoliselle laulajalle tuttu. Matin biisin on sovittanut jyväskyläläinen Jussi Niemi, jonka hoteissa syntyi myös hänen edellinenkin sinkku Kohtalon kulkuri.

Hyvösen laulajan urahan lähti liikkeelle 14-vuotiaana kun hän voitti juhannuksena 1961 Ounasvaaralla Suomen Robertino-laulukilpailun. Sen kautta  hän pääsi Mauno Kuusistosta kertovan Kertokaa Se Hänelle-elokuvan nuoren laulajan rooliin. Ennen etelään  muuttoaan, Matti ehti keikkailla Lapissa muun muassa Jukka Lainkarin, Caravanin ja Dominon solistina. Keikkailuvuosien jälkeen, varsinaisen elämänuransa Hyvönen loi oopperalaulajana ja musiikinopettajana, mutta nyt on taas aktiivisemmin mukana kevyessä musiikissa.

CMX:n pelasti sähköposti!

Soundi on käynyt häiritsemässä CMX:n työrauhaa studiossa ja saanut selville, että yhtyeen seuraava, 14. työnimellä "Peräpohjolan kesä" kulkeva albumi ilmestyy ensi tammikuussa. Jutun mukaan tulossa on vuoren kokoisia riffejä ja eeppisiä progejärkäleitä.
- Ei ole luvassa mitään kauhean helposti lähestyttävää rockia – eikä varsinkaan kertosäepoppia.
- Talvikuningas-albumin jälkeen perinteinen rockkappaleen rakenne on tuntunut melkein jopa lapselliselta, päällikkö A.W.Yrjänä tunnustaa, joten neljän minuutin perusbiisejä on turha odottaa.
Uusimman albumin tekoprosessiin on liittynyt paljon dramatiikkaa. Suurin juttu oli tietenkin, että aikataulut jouduttiin panemaan täysin uusiksi rumpali Tuomas Peipon tennismatsissa teloman  käden vuoksi ja kesän kaikki keikat peruttiin. 
 Kun sitten päästiin studioon, siellä paloi muutakin kuin vahvistin. Yrjänän tuomat biisiaihiot eivät kelvanneet kaikille ja siitä seuranneesta sanaharkasta, saatiin aikaiseksi kuukauden mykkäkoulu, joka laukesi Rasion lähettämään sähköpostiin. Toivotaan, että jatko sujuu onnekkaammin.

Brillon hengessä 19.kerran!
Lapin miehet Dr Feelgoodin jalanjäljillä, part III

Chris Fenwick  

Vuonna 1994 syöpään menehtynyt Dr. Feelgood solisti Lee Brilleaux muistetaan lähtemättömästi fanien ja muusikkoystävien keskuudessa. Tästä on hyvänä esimerkkinä miehen kotikonnuilla, Canvey Islandissa

Englannissa vuosittain pidettävä Lee Brilleaux Memorial.
Tänä vuonna muistotapahtuma järjestettiin 19. kerran. Toukokuun 4. päivä pidetty Memorial myytiin loppuun ennätysajassa, mikä kertoo omaa kieltään bileiden ja Feelgoodin suosiosta.
Tapahtuman järjestävä Dr. Feelgoodin pitkäaikainen manageri ja Lee Brilleauxin lapsuuden ystävä Chris Fenwick ei ole yllättynyt tapahtuman pitkäikäisyydestä.
– Feelgood on suosittu tasaisesti ympäri maailman. Olemme soittaneet vuosien varrella yli 30:ssa maassa. Tänä vuonna Memorialissa oli faneja muun muassa Japanista, Hollannista, Suomesta, Ranskasta ja
Irlannista, Chris luettelee ja lisää:
– Lee Brilleaux ansaitsee muistotapahtuman koska hän oli 100%:nen herrasmies ja erittäin läheinen ystäväni. Lee myös piti hauskanpidosta ja nautti nähdessään, että muillakin oli hauskaa.

Tulot hyväntekeväisyyteen
Lee Brilleaux Memorial pidetään Chris Fenwickin omistamassa Oysterfleet hotellissa. Tapahtuman lipputulot bändien palkkiot ja erilaista Feelgood tavaraa sisältävän huutokaupan tulot menevät
lyhentämättöminä kotona tapahtuvaa saattohoitoa tukevalle Fairhaven's Hospice at Home- järjestölle. Tänä vuonna Feelgood fanien iloksi Oysterfleetin lavalle nousivat muun muassa yhtyeen alkuperäinen
kitaristi Wilko Johnson, Canveyn vieressä sijaitsevasta Southendistä kotoisin oleva Kursaal Flyers sekä Lee Brilleauxin muistoa omalla tavallaan yllä pitävä nykyinen Dr. Feelgood.
– Tänä vuonna saimme kokoon 7400 puntaa lahjoitettavaksi Fairhaven's Hospice at Home- järjestölle. He huolehtivat Lee'n hoidosta hänen
sairautensa aikana.
– Bändikiinnityksiä on helppo saada tapahtumaan, mutta ei vain ole mahdollista päästää jokaista halukasta lavalle soittamaan. Ensi vuonna Memorial osuu Lee'n syntymäpäivälle 10. toukokuuta ja on taatusti yhtä
hyvä kuin aiemmatkin konsertit, Chris Fenwick lupaa.

Päivän aloittaa Memorial Walk
Canveyn juhlassa Lee Brilleauxin muistoa kunnioitetaan musiikin lisäksi myös ennen bileitä järjestettävän Memorial Walkin muodossa.
Chris Fenwickin vetämä Walk alkaa Dr. Feelgoodin ensimmäisen, "Down By The Jetty" lp:n kannen kuvaus paikalta ja päättyy "Sneaking Suspicion"-lp: kannesta tutulle Canvey Clubille. Matkan aikana tutustutaan niin öljyjalostamoteollisuudestaan tunnetun Canveyn rantamaisemiin kuin muihinkin Lee Brilleauxin ja Chris Fenwickin lapsuuden ja nuoruuden kohteisiin.
– Muistaakseni Memorial Walk on ollut osa tapahtumaa noin 15 vuotta. Kävely kestää vähän yli kaksi tuntia ja sen reitti on aika lailla sama joka vuosi.
– Kuvittelisin osallistujien pitävän Walkista, koska palaavat aina takaisin, vuosi toisensa jälkeen, Chris arvioi.

Dr. Feelgoodin suosion salaisuus
Tällä hetkellä Dr. Feelgoodin tekee erityisen ajankohtaiseksi huhtikuussa ilmestynyt kolmen cd:n ja yhden dvd:n sisältämä "All through the city" -boxi. Vuonna 1974 ensimmäisen levytyksensä tehneen Dr. Feelgoodin alkuperäisen kokoonpanon tuotannon kokonaisuudessaan sisältävä paketti muistuttaa hienolla tavalla bändin merkityksestä punkrockin tienraivaajana ja brittiläisen rhythm and bluesin sanansaattajana.
– Leen johtama Dr. Feelgood oli ainutkertainen. Feelgoodissa on jotain taikaa, jota en edelleenkään osaa selittää, Chris Fenwick miettii.

Jukka Rajala
Part I http://vaylanpyorre.blogspot.com/2012/05/lappilaiset-lee-brilleauxin.html?spref=fb 
Part II http://vaylanpyorre.blogspot.fi/2012/05/lapin-miehet-dr-feelgoodin.html

Eini Finnhits-kiertueelle!

Tänä kesänä Taivaan Tulet-iskelmäfestivaaleilla 7.7. ja Ylläs Soikoon!-tapahtumassa 13.7. esiintyvä Eini on mukana marraskuun puolivälissä käynnistyvällä Finnhits 2012 -kiertueella. Muut kovat iskelmänimet ovat Frederik, Virve Rosti, Tapani Kansa ja Danny & D´Voices.
Syksyllä kiertueen artisteilta ilmestyy Finnhits 2012-kokoelma, joka sisältää tuttuja kappaleita päivitettynä uuden orkesterin kanssa. Mukana on myös yksi täysin uusi laulu, jonka iskelmälegendat esittävät yhdessä.
Pohjoisessa Finnhits-kiertue nähdään 1.joulukuuta Rovaniemen Lappi Areenalla. 
Lipunmyynti käynnistyy maanantaina 25. kesäkuuta. 
Eini Iltasanomien haastattelussa: http://www.iltasanomat.fi/videot/viihde/vid-1288478550552.html

Arja Havakka ja Hietaset Kamoon Kaakamoon-tapahtumaan!

Tornionlaakson eteläisin kylä, Kaakamo, Kemin ja Tornion puristuksessa, vaihtaa 1. heinäkuuta klo 16.00 vapaalle. 
On aika Kamoon Kaakamoon – Alapää soi-tapahtuman. 
Viime kesänä se sai suuren suosion ja Ala-Kaakamon vanhan koulun pihamaa täyttyi kaikenikäisistä ihmisistä. Samalla kun kesäjuhla kokosi yhteen kaakamolaiset, se houkutteli paikalle myös ulkopaikkakuntalaisia.Tapahtumasta tuli heti ensi kerralla hitti, joka keräsi juhlijoita lähes 700, syynä varmasti monipuolinen esiintyjäjoukko. 
Tänä kesänä pannaan vieläkin paremmaksi. Tapahtumaa tähdittää tummaääninen Arja Havakka, joka nousi Lokki- valssin siivittämänä tanssibändin laulavasta basistista arvostetuksi solistiksi. 
Toinen vetonaula on ehdottomasti Laulava Hietasten perhe: Pentti, Heini, Iina ja Roosa. Isä-Pentti on kuulunut jo pitkään rakastettujen suomalaisartistien joukkoon. Hän on esiintynyt niin isoilla estraadeilla kuin pienissä klubeissakin ja hänen tenori on taipunut monipuolisesti oopperasta aina rockiin. Paljon hän on laulanutt myös vaimonsa Heinin kanssa, ja musikaalinen lahjakkuus kuuluu myös heidän tyttärissään Iinassa ja Roosassa.
Kamoon Kaakamoon-tapahtuman muita jo varmistuneita esiintyjiä ovat Men In Black, Paavo Kulju & Guapita, Juha Alvari, Freezer, Pipons People ja Night Shift.

Tuomo Haapalan ISKRA:lta livelevy!

 - Tunnen yhä suurta iloa musiikillisesta suunnasta, jonka valitsimme ISKRA:ssa. Soittaa oikein on suurenmoista, mutta soittaa vapaasti oli vielä nautinnollisempaa, sanoo Kukkolankosken rannalta 1960-luvulla Ruotsiin muuttanut Tuomo Haapala, joka oli perustamassa ISKRA:a. Yhtye edusti vuosina 1970-1992 ehdotonta improvisoidun musiikin kärkeä Skandinaviassa.

Mielikuvituksellinen ja persoonallinen musiikki ylitti kaikkien tyylien rajat. ISKRA:n musiikki rakentui kollektiiviseen improvisaatioon ja käytettyjen soittoimien arsenaali oli rajaton.
Yhtye esiintyi muun muassa Kalottjazz & Bluesissa, mutta oliko musiikki jazzia, klassista, rockia vai lastenmusiikkia, ei ISKRA:sta ottanut selvää. Epätavallisten konserttien lisäksi yhtye järjesti workshoppeja niin lapsille kuin aikuisillekin. Se julkaisi viisi albumia.
 Kymmenen vuotta hajoamisensa jälkeen vuonna 2003 alkuperäiset ISKRA:n jäsenet; Tuomo, Jörgen Adolfsson, Sune Spångberg ja Arvid Uggla esiintyivät Café Aguélissa Tukholmassa. Konsertti äänitettiin ja nyt muusikko Bengt Bergerin laatumerkki Country & Eastern on julkaissut sen CD:llä. Levy muodostuu kolmesta pitkästä kappaleesta Liberté, Égalité & Humanité, mikä on myös pitkäsoiton nimi.

ISKRA:n musiikkia animaatiofilmiin,,,

TUOMO HAAPALA: " Namnet ISKRA, för oss som var upproriska på 60- och 70 talet kom från den  ryska revolutionens härold med det namnet. Beatnics, flower- power, anti-imperialism, solidaritet och kravet på social och ekonomisk rättvisa drev oss i strävan för en humanare värld utan krig och utnyttjande av medmänniskor, djur och natur. I franska revolutionens paroll stod det FRATERNITÉ-broderskap. Vi har ersatt det med det bredare uttrycket HUMANITÉ för att inte glömma bort all kamp som kämpats för jämställdhet sedan dess.
Väldigt stor del av musiken vi hör har en hierarkisk uppbyggnad. Dirigenter dirigerar, solister solar, kompmusikerna kompar osv. Samma hierarki som inom militären och industrin kastade ut improvisationen ut ur den västerländska klassiska musiken i mitten av 1800-talet I ISKRA ändrade vi på detta utifrån våra och tidens antiauktoritära ideal. "An Archos"-utan ledare blev ett arbetssättt för oss och många av 60- och 70-talets fria improvisatörer världen runt. Initiativet till en musikalisk skeende kunde komma från vem som helst, med vilken ljudkälla-instrument, skrot,röst,leksak. Det vanligt praktiserade komprollen för kontrabas och  trummor inom jazzen förändrades. Alla var solister, alla kompade. Detta öppnade en helt ny klangvärld och musikaliska möjligheter för ensemblen.
Det är en stark känsla att ställa sig framför en publik och inte veta vad  som kommer att ske. Lika oförberedda som lyssnarna har vi satt oss i den situationen. Å andra sidan ju längre vi spelade tillsammans desto personligare och finslipade blev våra verktyg att skapa musik i stunden.  Improvisation beskrivs ibland felaktigt som om musikerna var tomma påsar  eller oskrivna blad när de improviserar. Naturligtvis inte. Vi bär med oss allt vi kommit i kontakt med och all vår vilja att gestalta klingande  material. Skillnaden till komposition på papper är de ögonblickssnabba besluten och reaktionerna. Som komponist kan man ändra musiken efter  framförandet, göra en reviderad version. Som improvisatör ändrar man  musiken snabbare än den snabbaste notprogrammet."

Simerockiin lisää kovia nimiä!

Viimeisin uutinen Martti Servosta kertoi, että hän olisi käynyt parturissa ja ostanut uuden kravatin, mutta tuoreempi tieto on, että hän saapuu Napanderin kanssa Simerockiin. Festivaali vahvistaa ohjelmistoaan myös rapin peruskalliolla Fintelligensillä ja pohjoisilla tiennäyttäjillä Hannibalilla (& Joku Roti Mafia) ja Stepalla. Mukana rokkaa myös harvakseen keikkaileva sallalaistrio Stalingrad Cowgirls.

 - Kaikenlaista on vielä suunnitteilla. Jo julkaistut esiiintyjät on otettu hyvin vastaan ja lisää  paljastetaan pikku hiljaa, promoottori Sime Yliaska kertoo.

KUVAPOSTIA Rovaniemeltä!

By VELI-PEKKA SALMI

Rovaniemeläinen valokuvaaja ja musiikkimies henkeen ja vereen, Veli-Pekka Salmi todisti  viikonloppuna ikivihreän Ernoksen loistokeikkaa ravintola Valdemarin Rollaattorirockissa ja kävi Tivolissa tsemppaamassa paikallista Aki Mikkosen liidaamaa Rockamaniaa, joka juhli EP-levynsä 1989 ilmestymistä. Tässä muutama Veli-Pekan otos.

Ernos

Kati Borg-Penttilä (Ernos v. 1968 lähtien)

Ilari Hannula, festivaali-isäntä Pepe Petranen & Erno Lindahl

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Rockamania vauhdissa!

Danny Provinssirockista Kemiin!

Iso D hurmasi ja villitsi Provinssirockissa viestivät ensimmäiset lehtien otsikot Dannyn esiintymisestä tänään sunnuntaina Provinssirockissa.
- Provinssirock oli mahtava kokemus, hehkuttaa myös Danny shown naislaulajiin kuuluva Katja Lukin.
- Vaikka keikka oli aikaisin, ihan älyttömästi oli ihmisiä. Hienoa oli, kun yleisö lauloi kaikki biisit mukana. Meno oli kyllä äänekästä ja mukana oli kaikenikäsiä ihmisiä, kertoo Katja, joka on jo junassa matkalla Seinäjoelta  kohti Keminmaata.

- Saan olla muutaman päivän kotona lomailemassa, ennen torstain Kemin Kauppamaraton-keikkaa, laulajatar iloitsee.
Iltasanomien festivaalihaastattelussa syksyllä 70 vuotta täyttävä Danny kertoi  tulevaisuuden suunnitelmia olevan paljon, kunhan vain elonpäiviä riittää. Oman kappaleensa East Virginia esittäminen brittileffassa ilahduttaa, mutta hän aikoo tehdä pian tekstejä Mariskan ja Jukka Virtasen kanssa, yhtenä inspiraationlähteenä isoisänsä pirtukeisari ja juutalaisten pelastaja Algot Niska.

Agentsilta tuhti rock'n'roll-paketti!

"Väkevintä Agentsia aikoihin: medley-sovitus Chuck Berryn Maybellinestä ja Memphis, Tennesseestä svengaa kuin päätön hirvi. Laulaja Vesa Haajan myötä Agents on siirtynyt iskelmäpopista takaisin beat-henkiseen ilmaisuun - eli juurilleen. Se tulee esiin erityisen hyvin yhtyeen keikoilla, jotka ovat nykyisellään osittain silkkaa perinne-rock'n'rollin hurmosta. "

Näin kuvaa toimittaja Mikko Aaltonen Helsingin Sanomissa viime viikolla ilmestynyttä Vesa Haajan ja Agentsin Stage / In Studio -julkaisua, joka sisältää cd:n ja dvd:n. Levyllä on 18 biisiä – livenä tai  studiossa äänitettyinä ja dvd:llä dokumentti plus 19 biisiä niin ikään livenä tai studiossa äänitettyinä. Katso julkaisun teaser  http://www.youtube.com/watch?v=iXW1L4PjL_A
Levyn dokumentin on toimittanut Pekka Laine ja siinä yhtyeen pomo kitaristi Esa Pulliainen kertoo Agentsin historiasta.

- Agentsit on semmosii viimesii mohikaaneja. Se on se joku tietty liekki, mitä  me vaalitaan, Esa pohdiskelee  Agentsin menestyksen saloja.ja vertaa kuivan humoristiseen tyyliinsä yhtyeensä soinnin pehmeyttä villasukkaan, josko sieltä vastaus löytyisi.

On Stage / In Studion-paketin ensimmäinen single  Ikäväni tuli ulos keväällä.  Biisin on levyttänyt ensi kerran 1958  Olavi Virta nimellä Ikävöivän laulu.Uusin lohkaisu Moody river on kuultavissa Ratas Music -sivujen jukeboxissa ja se on julkaistu vain digitaalisesti.
 - Moody River on varmaan ensimmäinen biisi, mitä aloimme harjoitella tällä uudella kokoonpanolla, Vesa Haaja muistelee tarkoittaen uudella kokoonpanolla Agentsia vuodesta 2008 lähtien, jossa hänen lisäksi ovat olleet mukana Esa Pulliainen kitara, Kai Pulliainen basso, Heikki Sandrén rummut ja Juho Hurskainen saksofoni.

Vesa Haaja & Agents keikalla Rovaniemen Jutajaisissa 29.6. ja Ylläs Soikoon-tapahtumassa  12.7.

Joanne Shaw Taylor, bluessooloja 
Buckinghamin palatsista

Haaparannan Blues Nightiin!

Brittiläinen kitaristi-laulaja  Joanne Shaw Taylor esiintyy  29. kesäkuuta Kalottjazzien Blues Nightissa Haaparannan Folkets Husillä.
Moni varmaan pani  merkille hänen kitarasoolonsa pari viikkoa sitten  Buckinghamin palatsin edessä Kuningatar Elisabethin kunniaksi järjestetyssä tv-konsertissa. Hän soitti Annie Lennoxin taustalla hänen laulaessa hittinsä There must be an angel. Jos biisi meni ohi, katso video yllä! Taylorin tähtihetki tulee noin 3.20. paikkeilla.

Joanne kuuluu  eurooppalaisen bluesrockskenen kärkikaartiin samalla lailla kuin näillä kulmilla nähdyt Erja Lyytinen ja Ana Popovic. Hän aloitti keikkailemisen 14-vuotiaana esiintyen legendaarisilla klubeilla kuten the Marquee ja Ronnie Scott`s.

Vuonna 2008 hän julkaisi esikoisalbuminsa White Sugar arvostetun rootsyhtiö Ruf Recordsin kautta. Tuottajana toimi Jim Gaines, joka on tehnyt yhteistyötä Taylorin suurimpien kitaraidolien Albert Collinsin ja Stevie Ray Vaughanin kanssa. Albumista tuli Ruf Recordsin parhaiten myynyt debyyttikiekko ja niinpä Gainesin kanssa Memphisissä  purkitettiin pari vuotta myöhemmin  toinenkin albumi Diamonds in the Dirt.

Kahtena viime vuonna Joanne on palkittu British Blues Awarsilla. Hänet on äänestetty brittien parhaaksi naisvokalistiksi ja hän on ehdolla taas ja voittanee pystin kolmannen kerran. (Kerrottakoon, että kahdessa kategoriassa ehdolla on myös yhtye Virgil & the Accelators , josta löytyy Joannen kaksi pikkuveljeä rumpali Gabriel ja kitaristi-laulaja Virgil. Kuunnelkaapa ja pankaa nimi korvan taakse!Lämppäröi loppuvuodesta mm. Wilko Johnsonia!) 

Nykyään birminghamilainen Joanne Shaw Taylor asustaa rapakon takana Detroitissa ja sieltä käsin valloittaa maailmaa. Viime vuosina hän on keikkaillut muun muassa nykybluesin tähtinimien Eric Sardinasin ja Joe Bonemassan kanssa. Tässä viimeksimainitun kommentti:

"Maailma on pullollaan loistavia blueskitaristeja ja -laulajia. Mikä Joannen eroittaa muista, on kyky kirjoittaa suurenmoisia biisejä. Hän ei kuulosta vain tappavan hyvältä kiraristilta ja laulajalta, vaan poistuessasi Joannen keikalta, huomaat hyräileväsi myös hänen laulujaan."

 Joanne Shaw Taylor (feat.drummer Layla Hall) Going down....  at Blues Night, Haparanda 29.6. klo 20.00.(SWE-time). with Honey B & T-Bones and  67 Purple Fishes (220kr/22e)

PMMP  Suomen albumilistan ykköseksi! 
”Hyvin todennäköisesti tässä on vuoden kovin kotimainen albumi.” 
(Ilkka Lappi, SUE) 

Kuudennen albuminsa maanantaina julkaissut PMMP nousi suoraan virallisen albumilistan ykköseksi. Seuraavina listalla ovat Chisu ja Jukka Poika, jotka hekin esiintyvät Tornion Twin City-festivaaleilla heinäkuussa.
PMMP:n Rakkaudesta-albumi myi kahdessa päivässä reilusti kultalevyyn oikeuttavan määrän, yli 15 000 kappaletta. Levy nousi maanantaina myös iTunesin ykköseksi ja on pysynyt kärkipaikalla siitä saakka.

 Rakkaudesta-levyn tuottajana toimi tuttuun tapaan Jori Sjöroos, joka on myös säveltänyt levyn kaikki kappaleet. Sanoituksista vastaa Paula Vesala.  Levyn toinen single Rakkaalleni julkaistiin myös maanantaina.Kuuntele kappale täältä.
PMMP:n edellinen pitkäsoitto Veden varaan julkaistiin maaliskuussa 2009. Yhtye on palkittu yhdeksällä Emma-patsaalla ja heidän levyjä on myyty yhteensä 350 000 kappaletta.
PMMP keikkailee tiiviisti koko kesän ajan. Levynjulkaisukeikka järjestettiin maanantaina Loimaan torilla, jonne saapui huikeat kolme tuhatta ihmistä.

Sofia Jannok tähdittää Inarin Ijahis idja-tapahtumaa!
Lapin kesässä ainakin kolme Saami-CD-julkaisua!

Ijahis idja 17.–19.8. on tärkein saamelaismusiikkitapahtuma Suomessa. Se vaalii myös alkuperäiskansojen välistä ystävyyttä ja festivaalin teemana on tänä vuonna Biegga čuodjá – Tuuli soi, jolla halutaan tuoda esille eri kansojen musiikin muuntautuvuutta ja elämistä ajassa. Aiheen pohjalta järjestetään Inarissa lauantaina myös kansainvälinen seminaari.
Yhdeksännen Ijahis idjan pääkonsertti on 18.8 ja pääesiintyjät ovat ruotsinsaamelainen Sofia Jannok ja gröönlantilainen rockyhtye Nanook. Lisäksi kuullaan yhteispohjoismaista Sámi Jienat -kuoroa, joka esitttää Nils-Aslak Valkeapään tuotantoa, alkuperäiskansavieraita Komista, perinteistä joikua, livđea ja leu’ddia ja räppäri Ailu Vallen debyyttialbumin julkistuskonsertti.
Ijahis idja alkaa perjantaina 17.8. lasten ja nuorten päivän ohjelmalla. Perinteisiin musiikkityöpajoihin on saatu opettajiksi senegalilaisten rytmien taitajat Macoumba ja Sabasy N`diaye, Komi Group Komin tasavallasta, joikaaja Biret Risten Sara Karasjoelta, Annukka Hirvasvuopio-Laiti Utsjoelta ja inarinsaamelaista kulttuuria edustava Heli Huovinen.
Ijahis idjan perjantai-illan ohjelmaan kuuluu Sápmi goes retro -klubi Hotelli Kultahovissa. Klubilla kuullaan saamelaismusiikin klassikoita aina saamelaisen populäärimusiikin alkuajoista alkaen. Klubilla kuullaan myös live-musiikkia Ammun Jonskarengin esittämänä. Levyjä klubilla soittaa Dj Oula eli Oula-Antti Labba Käsivarresta. Dj Oula vastaa yleisön viihdyttämisestä myös Ijahis idja -konsertin jatkoilla  lauantaiyönä.
Hyvänä pohjustuksena Ijahis Idjalle käy kolmatta kertaa juhannuksena järjestettävä Juutua Midsummer Night (22.-23.6.) Hotelli Kultahovissa, Inarissa. Tilaa on siis runsaasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Hotellin laajenemisen myös tapahtuma on kasvanut. Tällä kertaa keskikesää juhlistetaan kahtena iltana ja esiintyjät ovat parasta ykkösluokkaa. Perjantaina esiintyvät Ailu Valle, Amoc & Ružže, SomBy ja lauantaina Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, Vilddas ja Ulla Pirttijärvi & Ulda. Huomioi myös, että Vilddas sekä Ulla Pirttijärvi & Ulda julkaisevat uudet levynsä ennen hotellikeikkaansa.

Myös Rovaniemen Jutajaisissa kuullaan saamelaismusiikkia. Mielenkintoisin on varmasti 30.6. klo 18:00 
Ulla Pirttijärven & Uldan Luonddu salas - Luonnon sylissä-esitys, jossa yhdistyvät Ullan saamelainen joikuperinne, Ulda -yhtyeen akustisin etnisin instrumentein toteuttama äänimaailma ja Tornion kulttuuripalkinnolla palkitun tanssija Titta Courtin liikekieli sekä Tarja Länsmanin pohjoisen luonnon kuvat. Tutuista saamelaisnimistä Jutajaisissa kuullaan myös Angeleita, Niillas Holmbergia ja Sverre Porsangeria.

Gary Heffern löysi hengenheimolaisen Norjasta! 

Rovaniemellä asuva americana-artisti Gary Heffern on löytänyt yhteisen sävelen Ed Pettersenin kanssa. Molemmilla jenkeillä juuret ovat pohjoisessa, Garyllä Suomessa ja Edillä Norjassa. Etsiminen on synnyttänyt lauluja ja nyt he työstävät yhteistä albumia, joka tehdään Norjassa.
Ivalolaissyntyinen Gary eli Veli-Matti Tervaniemi adoptoitiin Amerikkaan vuonna 1958 ja nyt viime vuodet hän on asunut Lapissa ja työskentelee Rovaniemen kirjastossa. Amerikassa hän oli laulajana muun muassa sandiegolaisessa kulttibändissä The Penetrators ja hänen tuttavapiiristään hänen soololevyillä on kuultu esim. Pearl Jamin, R.E.M.:in ja Los Lobosin soittajia. Garyn tarina on kerrottu hyvin TV1:n Tositarinassa, jonka voit katsoa  TÄÄLTÄ!  
Nashvillessä asuvan Ed Pettersenin juurten löytyminen Sortlandista Longoyan saarelta on tuonut hänet viime vuosina entistä useammin Norjaan. Garyn tavoin hänet lokeroidaan nykyään musiikkona americanaan. Parhaiten hänet tunnetaan Song Of America-triplasta, joka sisältää 50 laulua ja esityksiä laulajilta kuten Bettye LaVette, The Blind Boys of Alabama, John Mellencamp, Freedy Johnston ja Devendra Banhart. Sitä hän teki yhdeksän vuotta ja se kertoo Amerikan historian hänen tavallaan. Vuonna 2007 protestilaulajan piirteitäkin omaava Pettersen julkaisi myös paljon huomiota herättäneen levyn The New Punk Blues of Ed Pettersen. Oman soolotuotannon lisäksi hän on tehnyt lauluja myös soullaulaja Candi Statonin ja blueslegenda Bettye LaVetten tyyppisille artisteille.
Tässä yksi raakaversio yhteislevylle tulevasta biisistä. Se on Garyn tekemä  ja sen laulaa Ed Pettersen: http://soundcloud.com/shikawkee-1/stubborn-vocal-track-1-1
Heffern jatkaa myös yhteistyötä oululaisen Beautiful People-yhtyeen kanssa. Tässä vanhaa juttua Garystä ja heidän levystään: http://vaylanpyorre.blogspot.fi/2011/04/gary-heffern-on-road-gary-heffern.html