13 toukokuuta 2012

Pauli Ruuskanen, lappilaisstudion kultasormi!
Pyörittelen hyppysissäni Tornion Kerhoravintolan pihassa Mika Jefremoffin uunituoretta kesäsinkkua Meripojan vapaapäivä/ Rakkaus on ikuista. Laulaja kehuu estoitta rovaniemeläisen Studio Alan pyörittäjän muusikko Pauli Ruuskasen ammattitaitoista kädenjälkeä. Miesten yhteistyö on jatkunut jo parisen vuotta ja homma toimii kuin tanssi. Maailmalle on lähtenyt jo useampi sinkku, albumi Hetki Lyö Sydän Lyö ja lisää pukkaa.
Mutta kuka on tämä mystinen Pauli Ruuskanen studiopöydän takaa, sitä kysyn mieheltä itseltään.
Souvari-Lasse ja Pauli etelän auringossa
Paulin Souvari-linkin tiesin, mutta paljastuu muun muassa, että hänellä on seinällään kultalevyjä enemmän kuin kellään muulla Lapissa. Hänellä on nimittäin plakkarissa 23 kulta- ja 2 platinalevyä.
- Yksi kulta on tullut Arja Havakan Lokki-valssista, muut Souvareiden levyistä. Vuonna 1995 Lokki oli aikamoinen jytky ja möi 35.000 kappaletta. Sillä soitin bassoa, kitaraa, mandoliinia ja lauloin kuorostemmaa, muistelee Ruuskanen, jolla Havakan ansiosta on näin yksi kulta enemmän kuin Souvareilla.
Pauli tunnetaan parhaiten juuri yhteistyöstään Souvareiden kanssa ja yhtenä sen kansaanmenevän soundin luojista.
- Tavalla tai toisella olen ollut mukana kaikilla Souvareiden levyillä. Määrää on vaikea arvioida, mutta olisiko joku 500 laulua.
- Lasse Hoikan kanssa olemme tunteneet jo vuosikymmeniä. Hän kävi koulunsa Muurolassa, mistä minäkin olen kotoisin. Souvareissakin soittelin bassoa parisen vuotta 1980-luvulla, joten tunnettu on melkein koko ihmisikä.

 Pauli kertoo, että Studio Ala sai alkunsa vuonna 1984, jolloin oululainen Seppo Alamikkelä tuli töihin Rovaniemelle ja musiikin harrastajana laittoi pystyyn studion. Pauli tuli mukaan kuvioihin ensin asiakkaana ja siitä  pikkuhiljaa studioon äänittäjäksi. 1980-luvun lopulla hän osti sitten Seppo Leinon ja Juha Salmivuoren kanssa liiketoiminnan ja siitä asti hän on pyörittänyt studiota muusikon toimen ohessa. 
Kiirettä Ruuskasella Studio Alassa riittää. Parhaillaan työn alla ovat Channel Four-yhtyeen laulujen sovittaminen ja tulossa ovat tuntemattomampien nimien Kyösti Salmeenin, Ensio Kaustisen ja Tanja Hyvärin levytykset. Hän myöntää, ettei ole koskaan kerennyt laskemaan, kuinka monella levytyksellä on ollut mukana. Usean artistin kanssa levytys jää yhteen, mutta torniolaisen Mika Jefremoffin kanssa suunnitelmia on eteenkinpäin.
- Lauluja on valmiina ja uusia tehdään koko ajan. Mikan kanssa yhteistyö lähti niin, että keskustelimme puhelimessa ensin pari tuntia Olavi Virrasta ja nyt pikkuhiljaa purkitetaan hänen kanssaan myös Olan pikkuisen harvinaisempia lauluja.Virta on ylittämätön ikoni, jonka lauluja Suomen kansa rakastaa, Pauli alleviivaa.
 Ensi sijassa 54-vuotias Ruuskanen sanoo olevansa muusikko. Työtään Studio Alassa hän pitää enemmänkin harrastuksena. Kun hän alkaa luetella soittokumppaneitaan vuosien varrelta, lista on kunnioitettava. Äkkiseltään hän muistaa studiokeikoilta nimet Jari Nieminen, Miri Miettinen, Jartsa Karvonen, Kari Litmanen, Nappi Ikonen, Raimo Roiha, Martti Metsäketo, Taisto Wesslin ja Pauli Granfelt. Livekeikkaa taas hän kertoo tehneensä muun muassa Kari Tapion, Armin & Dannyn, Eino Grönin, Laila Kinnusen, Erkki Junkkarisen, Reijo Taipaleen, Eemelin, Niilo Tarvajärven, Harry Bergströmin ja Irwinin kanssa.Kaikki suuria kevyen musiikin nimiä, joista Ruuskasella olisi jokaisesta tarina kerrottavaksi, mutta tässä pari kuvamuistoa.
"Hetta(Heikki Laurila) on jäänyt suomalaisen populäärimusiikin historiaan eniten levyttäneenä studiomuusikkona. Taitaa olla noin 9000 biisiä, kuvassa 8187. levytys, mulla olisko ollut raitaluku 51. Hetta lopetti vuonna 2000 ja myi kaikki kitaransa, Fender Stratocasterin,  jolla teki pääasiassa työnsä on nykyään Kari Tapion pojalla."
"Kuvan otti Kauko Simonen, jonka kanssa olimme tekemässä levyä, kun Topi Sorsakoski tuli paikalle. Siinä sovitaan vaihtokaupasta. Minä sain Elvis-kitaristi James Burtonin nimmarin ja Topi vintage-kamaa, jota sitten korjaili kotonaan.
Samalla kertaa hän esitteli meille myös juuri ostamansa uuden mersun. Pyysi meidät pihalle katsomaan. Topi avasi konepellin ja esitteli konehuonetta, joka oli katettu suojaplekseillä, jolloin moottorista ei näkynyt muuta kuin öljykorkki ja -tikku. Topi kysyi meiltä: "Tiedättekö, miksi tämä konehuone on suojattu näin hyvin?" Puistelimme päitämme ja hän vastasi: "Se on siksi suojattu näin, jottei teidän kaltaiset amatöörit pääse sörkkimään näitä hienoja moottoreita." Sen jälkeen hän löi konepellin kiinni ja auton esittely oli siinä."