09 tammikuuta 2012

Lappi-rock`n`rollin kaksi parasta levyä v. 2011!
Kun katselin TV2:lta eilen Michael Monroe showta Provinssirockista, ei ollut vaikea nimetä Suomen rokkikuningasta vuodelle 2011.

Juhlapyhinä on tullut pyöritettyä ahkeraan myös herran Sensory Overdrive-kiekkoa ja täytyy myöntää, että allekirjoittaneen rockin` chair on saanut kyytiä. Lyhyesti sanottuna levyn musiikista; siitä ei mitään puutu.
Samalla kun katselin teeveetä, mietiskelin, mitä lappilaisia rock`n`roll-levyjä suomalaiskriitikot arvostivat viime vuonna. Kuka sai eniten tähtiä ja kaksi albumia nousi ylitse muiden Moses Hazyn Better Beware (Kool Thing) ja Hot Rod Rhythm Boysin Introduction (Jupiter Stroll). Kriitikoiden arvioista poimin pari, jotka kuvastavat yleistrendiä.
Ensi viikonloppuna livelevyn purkittava Moses Hazy julkaisi Better Beware-kiekkonsa tammikuussa ja rockin ykköslehdessä Soundissa Ville Pirinen antoi levylle neljä tähteä viidestä. Hän kirjoitti:
” The Soundtrack Of Our Lives, The Who, The Beatles, Rolling Stones, Kiss, Hellacopters, Little Richard ja pitkä lista muita rytmikkään rokkailun arkkityyppejä puristuu Moses Hazyn musiikillisesta lihamyllystä ravitsevana jööttinä. Perustavanlaatuinen pihvi ei ala tökkiä, koska sitä maustetaan erittäin monipuolisesti.
Better Beware on tappiin asti sovitettu, autotallin katkuisista lähtökohdista lähes Broadway-musikaalimittoihin paisuva laajasoundinen rocklevy. Torvet, jouset, taustakuorot ja rohkeat soundiratkaisut tuovat albumille pitkään hiotun studiotuotteen syvyyttä. Levy soi häpeilemättömän isosti.
Isojen klassisten rocklevyjen tapaan Better Beware tarjoaa loputtoman suon eteviä sovituskoukkuja, pahoja kitaralikkejä, jänniä pianoaksentteja, irtonaista rumputulta ja kaikenpuolista soitannollista ja tuotannollista yksityiskohtaisuutta. Se aiheuttaa ensikuuntelussa korvaähkyä, mutta tarjoaa paljon bongattavaa jatkuvaan käyttöön.”
Piakkoin maailmalle suunnistavan tervolalaiskemiläisbrittiläisen Hot Rod Rhythm Boysin (Jari Rautio, Mark Harman, Tommi Hänninen & Lauri Valkonen) debyyttilevyn Introduction eräs Sue-lehden toimittaja valitsi vuoden 2011- rokkilevyvalinnoissaan toiseksi, heti Mike Monroen kiekon jälkeen. Blues Newsin Mikke Nöjdkin sai musiikista hyviä fiilareita:
”Teksasin partasuiden Sharp dressed man putoaa hyvin billy-muottiin ja tiukan riffin pakettiin keritsemä I Wanna be your lover edustaa hurjansorttista menoa. Toki Homework on kierrätetty aika monasti tämäkin, mutta naseva näkemys liikkuu ja toimii tuhdisti. Kärkisijoille kapuaa hillitön meno-ilottelu Get out of Denver, tämä todellakin lähtee lentoon. Bluestaustainen The House is rockin' edustaa mitä rapeinta rokkailua.
Raita They go wild on lainattu soittajien omalta Nine Lives -yhtyeeltä ja meininki on kaikin tavoin rujoa. Tequilamaisen riffin varaan ripustettu (vai olisiko sävellettäessä käytetty Tequilaa?) What did you say pyörii kovilla kierroksilla ja on erittäin timmi rocker. Levyn ainoa uusiosävelmä on instru Country showdown, joka pelittää silkalla reilulla ja konstailemattomalla menolla.
Mitaliosaston muodostavat Get out of Denverin keralla villiä diddlingiä ja silkkaa viidakkotouhua viljelevä Jungle drum, raju kuvaa touhua parhaiten. Ja brittilähtöinen moottoripyörästory My little sister gotta motorbike, tämähän liikkuu yhtä lujaa kuin tuo kaksipyöräinen.
Eipä kannata rock & roll -tyyppisen ratkaisun ystävien empiä ostopäätöksessään."